Hyvät ystävät, piirikokousedustajat ja ansioituneet Keskusta-aktiivit!
Haluan vielä onnitella ansiomerkin saaneita yhteisesti ja kiittää omasta puolestani kaikkia, jotka ovat päättäväisesti olleet tekemässä keskustalaista yhteiskunnallista työtä.

Puolueiden toiminta on vapaata kansalaisten yhteistyötä. Sen perimmäinen juuri on halussa vaikuttaa sekä oman elämän edellytyksiin että koko kansakunnan menestykseen. Tämä pohja-ajatus ei saa muuttua korulauseeksi: meidän on koko ajan tiedettävä ja muistettava, mitä varten olemme ryhmittyneet puolueeksi ja asettuneet olemaan kansalaisten käytettävissä.

Perustamisestaan lähtien puolueellamme on ollut edistyksellisiä ja kuhunkin aikaan sopivia radikaaleja tavoitteita. Niin kuin te täällä Etelä-Hämeessä ja Hausjärvellä hyvin tiedätte, tarvittiin 1920-luvulla, jolloin sekä puolueen piirijärjestö että Hausjärven kunnallisjärjestö perustettiin, paitsi tinkimätöntä päättäväisyyttä mutta myös kiihkotonta asennetta.

Kansalaissodan taakka painoi erityisesti tällä alueella ja poliittinen paine oli kova nousevaa maalaisliittoa kohtaan sekä oikealta että vasemmalta. Tasavaltalaiseen linjaan nojaaminen ja katkeruuden lievittäminen, sovinnonhenki, jota maalaisliittolaiset edustivat, saivat kuitenkin kasvavaa tukea myös etelähämäläisten keskuudessa.

Kansanvaltaan ja tasavaltalaiseen menoon tukeutuminen on ollut menestystekijä sekä tälle maalle että tälle puolueelle. Tämä on se viisaus, jonka haluan tuoda painokkaasti esiin: demokratia ja kansalaisten osallistuminen eivät ole kiviä reessä. Ne ovat suomalaisten voimavara ja kilpailuetu myös kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa.

Tiedän kyllä, että juuri nyt, tässä historian vaiheessa, maailman taloudessa liikkuvat vilkkaasti sellaisetkin liukuhihnat, joiden takana on yhden puolueen johtama poliittinen järjestelmä.

Kansainvälisen kanssakäymisen lisääntymisen myötä myös me suomalaiset liikumme näissä maissa ja ihmettelemme päätösten näennäistä helppoutta: kahdeksankaistainen moottoritie rakennetaan sutjakkaasti ilman mitään ympäristövaikutusten arviointia, työntekijöiden pitkät päivät ja olemattomat palkat näyttävät olevan pysyvä maan tapa ja niin edelleen.
Joku jopa kysyisi, että eikö olisi meillekin sopivaa ottaa edes vähän mallia tällaisista yhteiskunnista?

Vastaan: Ei olisi.

Runnova, kansalaisten oikeuksia polkeva ja eliitin etuihin keskittyvä järjestelmä maksaa laskun näennäisestä sujuvuudestaan jälkikäteen – jos ei ennemmin niin sitten myöhemmin. Tämänhän olemme nähneet lähimenneisyydessä täällä Euroopassakin.

Ihmisten oikeudet ja tasavertaisuus liittyvät erittäin läheisesti siihen Keskustan lähtökohtaan, että parasta politiikkaa on ottaa koko Suomen voimavarat käyttöön. Tämä opinkappale pitää mielestäni käydä loppuun saakka ja ajatella se nimenomaan vapaiden suomalaisten, kansalaisten kautta.

Me emme voi ruveta karsinoimaan ihmisiä valiojoukkoihin ja hylättäviin. Emme myöskään saa erotella ihmisiä postinumeron perusteella oikein tai väärin asuviin ja eläviin. Eikä ihmisen fyysinen ikä saa olla peruste rajoittaa esimerkiksi liikkumisvapautta.

Hyvät ystävät!

Puoluetoiminnan rahoituksen ympärillä käyty keskustelu on asettumassa uomaansa ja uudet sitä koskevat säännöt tulevat voimaan. Hyvä niin. Nyt on oikea aika paneutua ohjelmallisiin asioihin. Puolueen poliittisten tavoitteiden asettaminen tulevalle vuosikymmenelle on se väylä, jota pitkin kulkien toimintamme ryhti voi palautua. Tämä mahdollisuus on nyt olemassa, kun Keskustan uuden tavoiteohjelman valmistelu on aloitettu.

Tavoiteohjelman tekemisessä on sekin hyvä puoli, että ohjelma lähetetään kenttäkäsittelyyn ennen kuin sitä esitetään puoluekokouksen hyväksyttäväksi. Tällä tavalla voidaan rakentaa asiapohjaiseen yhteisymmärrykseen perustuva linkki puoluejohdon, eduskuntaryhmän ja keskustan aktiiviväen välille.

Uuden tavoiteohjelman aikajänne on asetettu kattamaan koko tuleva vuosikymmen. Uskon, että 2010-lukua leimaa poikkeuksellisen voimakas tarve politiikan ja talouden yhteistyöhön.

Syitä on ainakin kolme.

Ensiksi: ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tarvittavien sopimusten ja säädösten käytännön toteuttamiseksi talouden toimijat tarvitsevat vahvaa poliittista ohjausta, jolla on myös kansainvälinen pohjansa.

Toiseksi: finanssikriisin kokemusten siivittämänä tarvitaan markkinoille uudet säännöt. Sopeutuminen markkinavetoisesti syntyneeseen uuteen kansainväliseen talousjärjestykseen pitää tehdä parantamalla talouden toimijoiden valvontaa.

Kolmanneksi: politiikan ja talouden yhteistoimintaa pitää sopeuttaa maailman eri alueiden välisten ikärakenteiden eriytyessä ja väestönkasvun yhä jatkuessa.

Alkavan vuosikymmenen, 2010-luvun, taloudellisen yhteistyön ja integraation rinnalle nousee erilaisten poliittisten järjestelmien välinen taloudellinen kilpailu. Demokratian ja markkinatalouden voittokulku ei ole itsestään selvää – tarvitaan demokratian itsepuolustusta.

Tämä, nyt elettävä vuosituhannen ensimmäinen kymmenluku päättyy markkinatalouden vakavaan häiriöön, jonka sivutuotteena myös demokratia on kokenut kolauksen. Kansanvallan säätelevä ote markkinoihin petti. Vuosien 2008 ja 2009 maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on osoittanut, että markkinat tarvitsevat uudet pelisäännöt.

Teoriat markkinoiden täydellisestä itsesäätelystä eivät enää päde. Tarvitsemme uuden tasapainon talouden ja politiikan välille. Uusia, valtavia riskejä ei enää ole varaa ottaa veronmaksajien vastuulla.

Keskustan tavoite on luoda tasapaino talouden toiminnan ja poliittisen vallankäytön välille. Tarkoituksenamme on turvata suomalaisen työn menestyminen, monipuolinen suomalainen tuotanto ja suomalaisen omistamisen vahva rooli kaikilla keskeisillä taloudellisen toiminnan aloilla.

Tavoite koskee sekä palvelutuotantoa, teollisuutta että pankki- ja finanssialaa. Tässä onnistuaksemme tarvitsemme yksityisten yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten luontevaa yhteistoimintaa ja erityisesti näiden osapuolten välistä keskinäistä luottamusta.

Pääomien liian voimakas keskittyminen on osoittautunut suureksi riskiksi. Riskikeskittymien valvonnan tehostamisen lisäksi tarvitsemme taloudessamme hajautettua tuotantoa, pieniä ja keskisuuria verkostoituneita taloudellisia yksiköitä. Tämä koskee myös toimialoja, joilla on meille erityisen suuri strateginen merkitys energiahuollon ja ruokaturvan varmistamisessa.

Keskustan mielestä maailmantalouden muutosten vauhdittamisessa ja kriisien oikaisemisessa tarvitaan sekä eurooppalaista integraatiota että maailmanlaajuista yhteistyötä. Talouspolitiikan keinovalikoima on monelta osin tähän yhteistyöhön sidottu. Yhteisten pelisääntöjen oloissa vapaamatkustajia tai välistä vetäjiä ei voida sallia.

Vaikeuksien koittaessa ei pidä ryhtyä rakentamaan muureja vapaan taloudellisen toimeliaisuuden esteeksi. Tämä ei tarkoita sitä, että voittajat ja häviäjät olisi etukäteen valittu. – Taloudellisen yhteistyön vallitessa on jokaisella maalla ja yrityksellä oikeus etsiä oma suhteellinen etunsa pärjätäkseen työn ja tuotannon markkinoilla.

Suomen on nopeasti löydettävä oma paikkansa uuden, maailmanlaajuisen taloudellisen yhteistyön oloissa. Meidän on kansakuntana perattava esiin suhteelliset etumme tärkeimpiin kilpailijoihimme nähden ja samalla vahvistettava heikkoja kohtiamme, jotta voimme rakentaa kestävän taloudenpidon menestysreseptin.

Suomen kansantalous nojaa tulevaisuudessakin vientiin. Kysymys kuuluu, mitä tuotteita suomalaiset voivat myydä maailman yrityksille ja yksittäisille kuluttajille? Keskustan mielestä vastaus on siinä väistämättömässä elämäntavan muutosta myötäilevässä tuotannossa, joka käyttää uusiutuvia raaka-aineita ja pyrkii kestäviin ja kierrätettäviin tuotteisiin. 

Me emme suinkaan lähde uuden, vihreämmän tuotannon ja yhteiskunnan rakentamiseen toivottomalta takamatkalta.

Meillä on useita, jopa ratkaisevan tärkeitä etuja puolellamme. Suomen pinta-ala on suuri ja maa-alueemme on kokonaisuudessaan käytettävissä uusiutuvien raaka-aineiden tuottamiseen. Pellon ja metsän merkitys on meille strateginen asia sekä ruuan, energian että uusiutuvien materiaalien lähteinä. Kun siihen lisätään vielä tuhlailematta käytettävät kaivannaiset, lähtökohtamme on jopa hyvä.

Hyvät ystävät!

Kansantaloudessamme on kyettävä vastamaan myös siihen, miten työikäinen mutta ikääntyvä väestö on valmis vastaamaan markkinoiden haasteeseen. Työurien pidentyessä tarvitsemme myös riskinottokyvyn ja -halun sekä innovatiivisen otteen säilymistä työelämässä.

Työpanos ja työn tarve kohtaavat yhä useammin lyhyissä työsuhteissa. Tälle tapahtuneelle tosiasialle on luotava myös lainsäädännön kautta turvalliset edellytykset. Aktiivisesti työtä tekevän ihmisen pitää tulla tuloillaan kunnolla toimeen. – Suomi ei saa olla kymmenen vuoden kuluttuakaan työssäkäyvien köyhien maa.

Työpaikoilla, tehtaissa, sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa pitää olla yhtä aikaa sekä nuoria että kokeneita tekijöitä. Siksi työurien pidentäminen pitää tapahtua tasapainoisesti sekä alku- että loppupäästä: oppimiskykyisten ja työelämässä joustavien nuorten ikäluokkien osalta tavoitteena pitää olla täysin kattava koulutukseen tai työelämään osallistuminen.

Meillä ei ole varaa menettää satojen tuhansien ihmisten työpanosta. Talouspolitiikan lähivuosien suurin haaste on löytää keinot työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyysasteen palauttamiseksi yli 70 prosentin tason. Sen toteuttamiseksi me tarvitsemme Suomeen historiallisen paljon uusia investointeja sekä teolliseen tuotantoon että sitä palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen.

Suomi on menettämässä osan teollisuustuotannostaan juuri niillä toimialoilla, jotka ovat olleet maailman kärkeä eli kemiallisessa metsäteollisuudessa ja elektromekaanisessa tuotannossa. Näiden suurten toimijoiden tilalle Suomi tarvitsee uuden teknologian yrityksiä, joiden varaan 2010-luvun suomalainen vientiteollisuus alihankkijoineen voi syntyä.

Keskustan mielestä suomalainen työ tarvitsee maailmalla lippulaivoja, joiden ostaja ja käyttäjä on yksittäinen kuluttaja. Siksi tutkimus- ja tuotekehitysrahoja on suunnattava perustutkimusta hyödyntävään tuotekehitykseen mutta myös tarkoin räätälöityyn markkinatutkimukseen.

Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja torjuntaan tarkoitetut kansainväliset sopimukset sekä uusi teknologia ja tuotanto tarjoavat mahdollisuuden siihen, että osa tuotantokustannusten korkeuden takia Suomesta menetetystä teollisuudesta voi muuttaa tänne takaisin. Uudessakaupungissa tehtyjen polttomoottoriautojen jatkeeksi maailmalle lähteekin paljon suomalaista työtä ja osaamista hyödyntäviä sähköautoja.

Jos ja kun haluamme pitää kiinni hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisistä osista, emme voi myöskään välttää verotuksen jonkinasteista kiristämistä. Jotta tämä onnistuisi pienimmin mahdollisin vahingoin Euroopan talouskasvun kannalta, tarvitaan yhteistä strategiaa. Pidän tärkeänä, että Euroopassa tavoiteltaisiin erityisesti välillisessä verotuksessa nykyistä vahvempaa koordinaatiota

Meidän on itse pidettävä huolta, että yritysverotuksemme on kilpailukykyinen Euroopassa ja maailmassa. Siksi meidän on ennen kaikkea seurattava keskeisiä kilpailijamaitamme. Työn verotuksen kiristämistä tulee välttää.

Jos kysytään, miksi yritysverotuksessa ollaan valmiita helpotuksiin, mutta joissakin muissa verolajeissa tehdään kiristyksiä, vastaukseni on, että nyt kamppaillaan työpaikkojen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan tulevaisuudesta. Mitä useampi suomalainen on työssä, sitä leveämpi on veropohja ja sitä vahvempi on koko hyvinvointiyhteiskunnan ja sen rahoittamisen yleinen hyväksyttävyys.
Hyvät ystävät!
Lähinnä valtion ottama julkinen velka on ollut välttämätöntä talouden taantuman aikana. Tulevan menestymisen taustalla olevaa ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan perusrakenteita on suojeltu lainarahalla. Velan suhde kansantalouteen ei ole noussut vielä liian korkeaksi, mutta 2010-luvun alkupuoliskolla julkinen talous on tasapainotettava ja velkaa ryhdyttävä maksamaan järkevällä aikataululla pois.

Talouskasvun vauhdittamiseksi tarvittavat jätti-investoinnit pitää rahoittaa myös julkisella rahalla. Julkinen talous kuitenkin saa talouskasvun hyödyn viipeellä, joten investoinnit on käynnistettävä osittain velkarahalla.

Keskustan tavoitteena on myös vahvistaa eläkerahastojen ja eläkeyhtiöiden osuutta uusinvestointien rahoittamisessa. Suomalaisen eläkejärjestelmänkin tuleva menestys on kiinni siitä, että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus tehdä työtä Suomessa kilpailukykyisissä olosuhteissa.

Julkisen talouden on kaiken aikaa tehostettava toimintaansa ja pyrittävä pitämään hyvinvointipalvelujen laatutaso korkealla. Tämä, jos mikä, kannustaa joka hetki miettimään, millä tavalla palvelut tuotetaan?

Valtapoliittista syistä kumpuava, yksinomaan julkisten tai täydellisen markkinaehtoisten palvelujen vastakkainasettelu ei johda muuhun kuin aikaa vievään ideologiseen kädenvääntöön. – Keskusta perustaa valintansa sille, mikä on kansalaisen kannalta hyvää ja järkevää sekä julkisen talouden kannalta tehokasta.

Keskustan tavoite on sitoa lainsäädäntöpohjaiseen palvelutuotantoon myös kansalaisten vapaaehtoiset yhteenliittymät, kuten esimerkiksi uudet osuuskunnat. Samalla on vahvistettava täysin yksityisen, henkilökohtaisen palvelujen tuottajan mahdollisuuksia esimerkiksi omaisten hoidossa.

Sanon vielä varmimmaksi vakuudeksi tänäänkin tämän: Keskustan mielestä menojen leikkaukset eivät ole ratkaisu lähivuosien julkisen talouden ongelmiin!

Elvytyksen päätavoite on ehdottomasti työllisyyden parantaminen. Se on parasta lääkettä myös kuntien talouden vahvistamiseen. Hallitus helpottaa taantumasta johtuvaa kuntatalouden ahdinkoa merkittävästi tänä vuonna tehdyin päätöksin.

Ilman valtion ja kuntien tasapainottavia toimenpiteitä kuntien tulojen ja ennakoidun menotason välille muodostuisi kestämätön vaje. Hallitus osallistuu vajeen kattamiseen noin 760 miljoonan. euron panostuksella tänä ja ensi vuonna.

Myös kuntien investointeja vauhditetaan. Se on perusteltua työllisyyden ylläpitämiseksi ja muutoinkin välttämättömien rakennushankkeiden toteuttamiseksi edullisemman kustannustason oloissa. Opetustoimen perustamishankkeisiin, kuten homekoulujen korjaamiseen, kohdennetaan valtionosuutta lisää 48,5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen investointeihin vanhainkotien, terveyskeskuksiin ja päiväkoteihin valtionavustuksia lisätään niin ikään 10 miljoonalla eurolla.

Pelkät valtion toimenpiteet eivät kuntatalouden tasapainottamisessa tietenkään riitä. Kuntien tulee itsehallintonsa puitteissa omalta osaltaan vastata vajeen kattamisesta muun muassa rakenteellisin uudistuksin ja tuottavuutta parantavin toimenpitein.

Velkaakin kunnat toki joutuvat ottamaan. Päävastuu velkaantumisesta on kuitenkin valtiolla. Valtion velkataakka kasvaa tänä ja ensi vuonna 23 miljardia euroa. Kuntataloudessa kyse on arvioiden mukaan vain noin kymmenesosasta siitä. Sen lisäksi monessa kunnassa on tehty veronkorotuksia tai jopa kipeitä leikkauksia.

Paras-hankkeen aikaansaamat kuntarakenteen muutokset ovat kiistattomia ja merkittäviä. Kuntarakenteen muutos on ollut epäilemättä nopeampaa kuin uudistusta käynnistettäessä ajateltiin. Mielestäni kuitenkin  olennaisinta on, miten uusissa, suuremmissa kunnissa ja uusilla yhteistoiminta-alueilla toimitaan.

Paras-hankkeen painopiste on siirrettävä rakenteista palveluihin. Jatkossa on päästävä paremmin käsiksi palvelujen sisältöihin, palveluprosessien kehittämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja työnjakojen uudistamiseen. On myös huolehdittava siitä, että ns. parhaat käytännöt leviäisivät kuntakentässä aikaisempaa paremmin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa edetään hallitusohjelman ja puitelain mukaan. Keskusta pitää kiinni yhdessä sovitusta eli uudistuksessa edetään rakenteista palvelujen parempaan järjestämiseen. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että loputkin kunnat täyttävät puitelain velvoitteet. – Näiden töiden tekemiseen kuntien päättäjille ja työntekijöille on annettava nyt kertakaikkisesti työrauha.

 
Hyvät ystävät!

Keskusta on taas kerran muutosten ja murrosten keskellä Suomen peräsimessä, johtamassa maan politiikkaa. Ajassa liikkuu paljon, ristikkäiset voimat ovat toisistaan riippumattomia ja hallitsemattomiakin. Pitää kuitenkin tunnistaa myös se, että epävarmuuden aikaa yritetään aina käyttää hyväksi. Meille yritetään tuputtaa välttämättömyyden pakon nimissä ratkaisuja, joiden seurauksena voitolle jäisivät muutenkin menestyvät ja heikompien asema entisestään vaikeutuisi.

Tähän emme suostu. Keskusta on – tietenkin – muutosten ja uudistusten kannalla. Nurkassa kyhjöttäminen ja sivuun jättäytyvä hällä väliä -meininki ei ole, eikä ole ollut meidän toimintatapamme.
Muutoksia ei kuitenkaan pidä viedä läpi hinnalla millä tahansa. Suomi pitää säilyttää kokonaisena seuraavalle vuosikymmenelle, eheänä niin taloudellisesti, alueellisesti kuin henkisestikin.

Keskustan yksi parhaista kiteytyksistä on “Koko Suomen voimavarat käyttöön”. Tämä puoluekokouksen kannanoton otsikko on onneksi jäänyt elämään meidän iskulauseenamme. Se pitää mielestäni ottaa sellaisenaan: koko Suomi ja sen kaikki voimavarat. Kun tämän näin ymmärtää, ei ole olennaista tarkasteleeko Suomea Rovaniemeltä, Jalasjärveltä, Hausjärveltä tai Helsingin Töölöstä. Ajatus ja sen laaja ymmärrys on tärkein.

Ensi kesäkuussa tässä teidän naapurissanne, Lahdessa, pidetään Keskustan puoluekokous. Kokouksen ajankohta on mitä parhain. Voimme heti uuden kymmenluvun alussa hyväksyä Keskustan poliittiset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Kun myös niihin yhdessä laadittuihin tavoitteisiin sitoudumme, olemme ottaneet tärkeän, ehkä ratkaisevankin askeleen kohti menestystä myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Omasta puolestani olen valmis tekemään töitä politiikan kaikilla tasoilla Keskustan tavoitteiden
asettamisessa ja niiden eteenpäinviemisessä. Tätä periaatetta olen noudattanut tähänkin saakka ja lupaan noudattaa myös jatkossa.

Kiitos!