Tiedote New Yorkin puheesta
Ministeri Kiviniemi käsitteli New Yorkin puheessaan laajasti Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteisiä taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä. Kiviniemi arvioi, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen keskusteluyhteys on kunnossa ja toimii hyvin sekä unionin toimielinten tasolla että jäsenmaiden kahdenvälisten suhteiden osalta.
Kiviniemen mielestä Euroopan toimintaa leimaa kansainvälisissä kysymyksissä pyrkimys yhteisymmärrykseen diplomatian keinoin: ” Konfliktien välttäminen on lähtökohta, joka kumpuaa vahvasti myös Euroopan omista kokemuksista”, Kiviniemi sanoi.
Kiviniemen mukaan Euroopan unioni on omaksunut päämäärikseen sovittelun ja omien arvojensa edistämisen. “Keinoina ovat taloudellisen yhteistyön lisääminen, integraatio ja EU:n laajentuminen.”
Kiviniemi arvioi, että tämä eurooppalainen malli – “hidas mutta vakaa ” edistyminen voi aiheuttaa tietysti turhautumista: “Mutta, kaikille meille, jotka tunnemme Euroopan historian, on selvää, että intohimoinen pyrkimys nopeisiin ratkaisuihin on johtanut maanosamme traagisiin tapahtumiin. – Siksi maltti on tärkeää myös Euroopan unionin politiikassa”, Kiviniemi muistutti.
Yhdysvaltojen ja Euroopan päämäärä on sama: pyrkiä estämään maailmanlaajuiset konfliktit. ” Keinot ovat usein erilaisia, toisiaan täydentäviä, Kiviniemi arvioi ja muistutti, että EU on selvästi suurin toimija esimerkiksi kehityspolitiikassa.
Maailmanlaajuinen talouskriisi on muuttanut talouspolitiikkaa kaikkialla. Esimerkiksi G20-maiden rooli on nyt keskeinen. ” Tästäkin johtuen Euroopan ja Yhdysvaltojen rinnalle nousevat uudet tekijät ovat toki haaste, mutta paljon tärkeämpää on se, että yhteisten päätösten tekijöiden määrä on mahdollisimman kattava, Kiviniemi sanoi.
Eurooppalaisittain amerikkalainen ajatusmaailma tuntuu erikoisen nurkkakuntaiselta ja valistumattomalta, ja varsinkin syyskuun 11 päivän jälkeisissä tapahtumissa silloinen hallinto onnistui pirstomaan ulkopoliittiset suhteet myös vanhan Euroopan kanssa.
Irakin sodan alussa lähinnä Puola ja Iso-Britannia olivat veli amerikkalaisen kanssa “sholder-to-sholder” etsimässä Irakista joukkotuhoaseita ja kohdistamassa energiaa (edes) johonkin. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten pohjatiedot ja kulttuuri ovat kovin erilaiset, mutta olisi erinomaista jos jotenkin voisi valottaa näiden eri ryhmien ajatuksia ja ongelmia toisilleen.
Presidentti Obaman virkaanastujaistilaisuus oli spektaakkeli, joka televisioitiin ympäri maailmaa ja antoi amerikkalaisille mahdollisuuden kertoa omaa tarinaansa sellaisena.
Entä olisiko mahdollista jotenkin saada myös amerikkalaisille eurooppalaista tai yleensäkin koko maailman näkökulmasta viestiä siitä, millaisena muu maailma näkee itsensä ja Yhdysvallat? Uskon, että ihmiset kautta maailman tahtovat hyvää, mutta valistumattomuus vaikeuttaa talouden ja ympäristön kehittämistä suotuisasti. Lissabonin sopimus ei järisyttänyt maailmaa, mutta ehkä joku keksisi toisen tavan laajentaa veli amerikkalaisten tietoisuutta? Sitä odottaessa meidän itsemme kannattaa välttää stereotyyppejä ja ymmärtää, että kaikissa kansakunnissa ja yhteisöissä on hyvin erilaisia ja hyviä ihmisiä.
Pragmaattisuutta tarvitaan, mutta Barakin Yes We Can on silti hyvä malli innostaa ja saada asioita tapahtumaan.