Kiiltävä kuva Amerikan Yhdysvalloista on voimakas. Television ja elokuvien kautta saamamme käsitys amerikkalaisesta elämänmenosta on tietysti draamallinen ja siksi niin lujassa mielissämme. Välillä unohtuu, että viihdeteollisuus tuottaa mielikuvia omiin tarpeisiinsa. Maailman mahtavinta valtiota ja kansakuntaa, myös sotilasmahtia, pitää arvioida sen politiikan, taloudellisten pyrkimysten ja niiden taustalla olevien aatteiden ja arvojen kautta. Pelkät mielikuvat hämäävät. 

Ei se ole ihme, että Yhdysvalloissa ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet ja jokaisen amerikkalaisen oikeus pyrkiä onneen ovat arvopohjan ydintä. Aikanaan Amerikkaan, “Uuteen maailmaan”, muutti myös heitä, jotka pakenivat esimerkiksi uskontonsa vuoksi kokemiaan vainoja. Niille ihmisille yksilöllisyyden arvo ei ollut kirosana, vaan perusoikeus elää omien ihanteidensa mukaan. Uskonnollisuus on muuten, päinvastoin kuin usein oletetaan, voimakasta Yhdysvalloissa. Ja kyllä protestanttiset arvot näkyvät myös työelämässä. Eihän taloudellinen menestys ole Amerikassakaan kuivin otsin syntynyt.

Kun viime viikolla Washingtonissa ja New Yorkissa tapasin amerikkalaisia talouden päättäjiä ja yritysten edustajia, väkisinkin tuli mieleen verrata suomalaisuutta ja amerikkalaista henkeä. Samankaltaisuuksia löytyy, joskin asioiden ilmenemismuodot eroavat paljonkin.

Yksilöiden merkitys on molemmissa maissa edelleen suuri. Se ei kuitenkaan ole historian saatossa läheskään aina merkinnyt itsekkyyttä ja ahneutta, sitäkin kyllä, mutta ei pohjimmiltaan. Yksilöiden rohkeus ja kyky keksiä uutta on koitunut koko yhteiskunnan parhaaksi.

Suomalaisetkin ovat menestyneet myös siksi, että yksittäisillä ihmisillä on ollut kykyä ratkaista eteen tulevia ongelmia sekä sodan että rauhan töissä. Suomen saloilla ja Amerikan preerioilla tekninen etevyys on ollut ilmiselvä hengissä säilymisen ehto. Tämä oma-aloitteisuuden perinne tuottaa tulosta tänäkin päivänä. Teknisten keksintöjen patentoimisessa Suomi on pitkään ollut maailman kärkimaita.

Usko ihmisen mahdollisuuksiin ja kehitykseen on suomalaisten suuri voimavara nytkin. Vaikka Suomen talous nyt on lamassa, selviämme tästäkin, kunhan pidämme kiinni perustasta: Ihmisen kehitystä pitää kunnioittaa ja siihen pitää antaa yhteiskunnassa mahdollisuus.

Rohkeat suomalaiset ottavat riskejä keksiäkseen parempaa. Jos riskit toteutuvat, yhteiskunnan turvaverkon pitää pehmentää kolauksia. Tässä minusta suomalainen malli on parempi. Yhdysvalloissa liian paljon ihmisiä syrjäytyy yhden riskin toteutumisen seurauksena loppuelämäkseen. – Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei siis ole vain kustannus, vaan se on myös menestymisen lähtökohta.

Maailmanlaajuisen yhteistyön aikanakin kansallisuusaate ja isänmaallisuus elävät voimakkaina. Yhä edelleen jokainen puhaltaa omaan soppalusikkaansa ja turvaa omaa etuaan. Tätä perusasiaa ei pidä eikä kannata horjuttaa. Suomalaiset ovat totta kai enemmän hyödyksi maailmalle hyvinvoivana ja osaavana kansana, kuin köyhtyvänä ja autettavana.

Arvojen ja aatteiden varaan on rakennettava myös tulevaisuuden Suomi. Hyvinkin käytännöllisen ja arkipäiväisen elämänmenon taustalla vaikuttaa vahva ihanne, vaikka sitä ei aina erikseen huomatakaan. Kuinka moneen oman elämämme asiaan me itse vielä voimme vaikuttaa? Toivottavasti Suomessa säilyy ajatus siitä, että itsenäisyys ja oikeus elää omien arvojensa mukaisesti eivät ole varattuja vain valtiolle vaan ne koskevat jokaista kansalaistakin.