Kirjoitus

Valtiovarainministeriön esityksestä valtion ensi vuoden budjetiksi saa ikävä kyllä suurennuslasilla etsiä keinoja vastata yhä synkkeneviin talousennusteisiin.

On selvää, että hallituksen nyt esittämät toimet eivät riittävästi edistä suomalaista yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä. Päinvastoin työnteon esteitä lisätään esim. kilometrikorvausten leikkausten myötä. Yleistä kilometrikorvausta ollaan laskemassa 45:stä 43 senttiin. Työssään paljon ajavien kilometrikorvaus puolestaan lähes puolittuu 25 senttiin kilometriltä.

Uudistuksella haetaan 70 milj. euron säästöjä. Tavoitteen toteutuminen kyseenalaistuu, sillä pahimmillaan osa työssään autoa käyttävistä joutuu luopumaan ammatistaan. Joka tapauksessa ehdotus toteutuessaan vaikeuttaa monen eri ammattiryhmän ja haja-asutusalueella asuvan perheen elämää. Kilometrikorvauksen ylikompensaatioon vetoaminen on myös kaukaa haettua. Polttoaineiden, vakuutusmaksujen, huoltojen ja katsastusmaksujen hinnat nousevat koko ajan.

Hallitus vaarantaa budjettiesityksellään myös kuntapalvelut. Kunnille maksettavat valtionosuusrahat kasvavat ensi vuodelle vain indeksikorotuksen verran. Nousu ei korvaa kehysriihessä päätettyä 125 milj. euron leikkausta peruspalvelut turvaaviin valtionosuuksiin. Kunnat pakotetaan näin nostamaan veroprosenttiaan, mikä lisää niiden välistä eriarvoisuutta entisestään. Tavoitteena hallituksella näyttääkin olevan palveluiden keskittäminen ja suurkuntamallin läpi runnominen. Kärsijöinä prosessissa ovat he, jotka eivät itse kykene pitämään puoliaan eli lapset, sairaat ja vanhukset.

Pelkkä hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi ei vanhusten hoito-ongelmia ratkaise. Oikotietä onneen ei tarjoa edes lakiin todennäköisesti kirjattava sitova hoitohenkilöstön mitoitus. Kyse on rahasta. Vanhuspalvelulain toimeenpano maksaa arvioiden mukaan yli 140 milj. euroa, josta valtion pitäisi rahoittaa puolet. Valtiovarainministeriön esittämä 23 milj. euroa ei yksinkertaisesti riitä. Kunnat puolestaan joutuvat etsimään rahoituksen valtionosuussupistusten jäljiltä niukoista kassoistaan. Ministeri Risikko onkin rehellisesti myöntänyt, ettei budjettiesitys takaa sairaiden ja vanhusten tilanteen parantamista.

Kuntien rahoituksen leikkaukset heijastuvat suoraan myös lapsiperheisiin. Keskustan mielestä juuri lasten, nuorten ja perheiden asioiden hoitaminen on epävarmoina aikoina parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Keskustan johdolla viime hallituskaudella korotettiin monia perheiden etuuksia. Ero sinipunahallitukseen näkyy erityisesti lapsilisissä. Keskustajohtoinen hallitus sitoi lapsilisät indeksiin ja nykyinen hallitus nyt jäädyttää ne.

Kaiken kaikkiaan hallitus vaikuttaa nostaneensa kädet pystyyn ja antautuneensa eurokriisin edessä. Huonoihin päätöksiin ja arvovalintoihin meillä ei kuitenkaan ole varaa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ehdotukset tulevaisuuden hankkeisiin panostamisesta ovat kannatettavia. Terveyspalveluiden tietojärjestelmien yhtenäistämiseen sekä maailmanlaajuisesti nousevaan biotalouteen tulisi nyt edullisen lainarahan aikana panostaa huomattavasti enemmän.

Juuri nyt ihmisiä pitäisi innostaa toimeliaisuuteen, panostaa lapsiperheisiin ja nuoriin sekä kannustaa yrityksiä investointeihin.

Ilkka, kolumni 14.8.2012